Nero näytti minulle eilen, että se on huippukoira ja osaa kaikki alokasluokan liikkeet kuin vettä vaan, mutta minun asenne ja mieliala on se, mikä pilaa koetilanteet. Eilisissä treeneissä olin aluksi melko kireä ja Nero oli levoton ja äänteli. Kun treenikaverit huomauttivat minun mielialasta ja rentoutin itseäni, niin Nero oli aivan mahtava tokokoira. Se keskittyi, oli kontaktissa ja teki hienoa työtä. Minä siis olen se suurin ongelma tällä hetkellä. Minun oma jännitys ja mieliala vaikuttavat Neroon voimakkaasti.
Olen menossa tokokoulutusviikonlopulle toukokuussa, jota meille pitää Pia Miettinen. Pia toivoi etukäteen jonkinlaista esittelyä koirakosta ja ongelmista, joihin kaipaa apua. Olen yrittänyt rustata esittelyä ja aion laittaa siihen suurimmaksi ongelmaksi juurikin oman itseluottamuksen puutteen ja kisajännityksen. En tiedä voiko kouluttaja antaa niiden hallintaan vinkkejä, mutta enemmän hänellä kuitenkin kokemusta on kisatilanteista ja niihin valmistautumisesta.
Neron kanssa tehtiin seuraamista ilman hihnaa. Tarkoituksenani oli saada kontakti pidettyä. Seuraaminenhan oli todella hyvää! Mitä ihmettä on tapahtunut? Onko reilun viikon treenitauko tehnyt hyvää sekä Nerolle että itselleni?
Maahanmenot ja liikkeestä seisomiset onnistuivat hienosti. Luoksetuloharjoitukset menivät vauhdikkaasti ja upeasti. Treenitauko taisi tehdä oikeasti hyvää. Nero teki hommia ihan liekeissä ja itselläni fiilikset kohosivat koko ajan.
Dumina oli tietenkin mukana tokotreeneissä ja saikin treenata varakoirapaikalla. Mikä ihana ilon ja riemun pirskahtelu tuosta neidistä lähteekään. Treenasimme ensin kosketusalustalle menoa. Dumina pomppasi sellaisella riemulla etujaloillaan alustalle, että kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että tämä homma osataan.
Seuraavaksi otimme muutaman perusasentoharjoituksen ja lopuksi vielä seisomasta maahanmenoja. Maahanmenoissa käytin ensin aika paljon käsiapua. Pienen hetken jälkeen Dumina tarjosikin maahanmenoja itsenäisesti ja vielä melko nopeita maahanmenoja kaiken lisäksi. Dumina on vielä aika häiriöherkkä, mutta tottelee melko hyvin kun kiellän sitä menemästä haistelemaan muita koiria.
Tokotreenit olivat kaikken kaikkiaan erittäin virkistävät ja antoisat. Seuraavan kerran kun aion osallistua tokokokeisiin, niin valitsen muut kuin kotikisat eli ilmoittaudun jonnekin muualle esim. Varkauteen tai Pieksämäelle. Minun on helpompi keskittyä kun paikalla ei ole ainakaan paljoa tuttuja katsomassa. Turha jännitys jää pois. Aion valita myös tuomarin huolella, koska sekin, että jännitän tuomaria, vaikuttaa minun mielialaan ja sitä mukaa myös koiraan.
Tällä hetkellä tavoitteeni on yksinkertainen. Aion nauttia koiramaisesta elämästäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti