Tein paljon käännöksiä molempiin suuntiin, että Nero ei voinut ennakoida mihin käännyn seuraavaksi. Oikealle kääntyminen on Neron kanssa helpompaa kuin vasemmalle kääntyminen juurikin edistämisen vuoksi. Kokeissa pitää varmaankin tehdä täyskäännökset oikealle.
Isojen liikkeiden jälkeen teimme ryhmäliikkeet. Ensin oli ympyrässä pujottelua. Seuraavaksi teimme rivimuodostelmassa liikkeestä jäävät, sekä maahanmeno, että seisominen. Viimeisenä ryhmäliikkeenä oli paikkamakuu 4 minuuttia. Itse tein avoimen paikallaolon eli menin piiloon. Nämä paikallaolot sujuvat todella hienosti, vaikka olen piilossa tai ehkä juuri siitä syystä. :D
Ryhmäliikkeiden jälkeen oli pienet liikkeet kahdessa ryhmässä. Minä olin valinut alokasluokan hyppyliikkeen ja noutoa. Viikonloppuna hyppyliike meni nimittäin ihan hassulla tavalla. Nero istui hypyn takana, vaikka en ole ikinä käskenyt/opettanut sitä istumaan hypyn taakse. Ihan tarkoituksella olen jättänyt istumisen opettamisen myöhemmäksi, koska aion käydä vielä ainakin kerran alokasluokan kokeissa ja ei ole ole hyvä vielä sekoittaa koiran päätä hypyn kanssa. Keskiviikkona hyppyliike sujui kuitenkin hienosti eikä viikonloppuna ilmenneestä ongelmasta ollut jälkeäkään. Hyvä niin.
Noutokin on edistynyt hieman. Nero malttaa jo odottaa heiton jälkeen. Se noutaa kapulan hienosti, mutta tiputtaa vielä ennen kuin ennättää ihan vierelle. Minun pitää saada jatkettua matkaa myöhemmällä palkkauksella. Tästä se etenee pikkuhiljaa.
Koska aikaa vielä oli jäljellä niin tein vielä jääviä liikkeitä avoimen luokan tapaan. Nero pysyi paikallaan hyvin eikä liikkunut. Pää kylläkin kääntyi katsomaan, että minne minä menin.
Kun Neron treenit olivat ohi ja porukka alkoi lähtemään koteihinsa, niin minä aloitin treenit Duminan kanssa. Treenasimme seuraamista ja käännöksiä. Seuraaminen on hieman liian väljää vielä, mutta välillä saamme aikaan ihan hyviäkin pätkiä. Liikkeestä maahanmeno alkaa pikkuhiljaa sujumaan, joten voin kasvattaa välimatkaa hieman. Jonkin verran Dumina tarvitsee vielä apuja minulta. Liikkeestä seisominen on vielä ihan alkutekijöissään. Dumina pysähtyy , mutta joudun kädellä auttamaan todella paljon enkä voi ottaa vielä yhtään välimatkaa.
Dumiksen kanssa treenatessa on ihan parasta se, että tyttösen kontakti pysyy melko tiiviinä. Dumis suorastaan rakastaa sitä, että saa tehdä minun kanssa juttuja.
Kummallakaan koiralla ei ole motivaation kanssa ongelmia, mutta "sisarkateus" kohottaa motivaatiota entisestään. Siksipä onkin hyvä kuljettaa sekä Nero että Dumina aina mukana tokoharkoissa, niin vire pysyy kohdillaan. Taidan hyödyntää tuota sisarkateutta seuraavissa tokokokeissakin ja otan Dumiksen mukaan koepaikalle virittämään Neroa oikeaan tunnelmaan.
Ensi viikolla tokotreeneissä on sovittuna oman ryhmän möllitokotreenit eli laitamme kehänauhat ja käskytämme sekä tuomaroimme toisiamme. Teemme siis kokeenomaisen treenin. Jatkossa ryhmämme tekee "koetreenit" joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Me olemme tehneet tarkat suunnitelmat syksyn treeneistä ja jokainen joutuu nyt enemmän opastamaan toisiaan. Meidän ryhmän varsinainen ohjaaja Tarja, haluaa jatkossa olla enemmän vain osana treeniryhmää ja hän yrittää kannustaa meistä jokaista neuvomaan ja ohjaamaan toisiamme. Koko ryhmämme on kehittynyt todella paljon ja pystymme varmaan tukemaan ja auttamaan toisiamme jo paljon paremmin kuin esim. vuosi sitten. Muuttunut treenisysteemikin tuo uutta innostusta harrastukseen. Minä olen iloinen, että meidän ryhmä toimii hyvin ja henki porukan kesken on mahtava. Treeneissä ja kokeissa tulee jatkossakin takapakkeja, mutta onneksi on oman porukan tuki takana. Luovuttaminen ei tule kuuloonkaan. :D