Maisemaa

Maisemaa

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Jotain kuulumisia

 
On kulunut pitkä aika kun olen viimeksi päivitellyt kuulumisiamme. Kaikenlaista on tänä aikana sattunut, mutta puoliakaan en enää muista. :D Marraskuun alussa kävimme Neron kanssa Varkaudessa tokokokeessa. Meillä onkin ollut 8 kuukauden koetauko, joten aika paljon piti tsempata itseään, että pysyin kasassa. Nero sai 152,5 pistettä eli kakkostulos ja sijoitus 5/10. Ei ollenkaan huonosti, jos ajatellaan pitkää taukoa. Harmittaa tietysti hieman se, että tiedän meidän pystyvän parempaankin. Onhan meillä se ykköstuloskin.
 
Agilitytreeneissä ollaan käyty ihan normaaliin tapaan. Välillä on treenit on olleet huippuhienoja, mutta välillä tulee takapakkeja ja tuntemukset on kaikkea muuta kuin onnistuneet. Agility on todella vaativa laji. Siinä pitää hallita kroppaansa,hallita koiraansa, tuntea koiransa, hahmottaa rataa, olla nopea...lista on loputon. Pitää vaan yrittää treenata enemmän ja enemmän. Olen perehtynyt agilityn ohjaustekniikkaan myös dvd:n kautta. Olen myös piirtänyt kaikki agitreenien radat itselleni muistiin, että osaan sitten harjoitella oikeita asioita omatoimisesti hallilla.
 
Kävin Suvin ja neljän karvakuonon kanssa hallilla treenaamassa 7.12.
Treenattiin pääasiassa agilityä. Tehtiin aluksi Anne L:n harjoitus, jossa joutui harjoittelemaan takanaleikkausta. Kun se harjoitus oli käsitelty, niin treenattiin tekniikkaneliötä. Kolmanneksi teimme Anne L:n lyhyen radan ja videokuvasimmekin sen. Lopuksi harjoittelimme vielä keinua yksittäisenä esteenä.
Kun Nero ja Nico olivat jo saaneet juosta ja hyppiä lähes uupumiseen asti, niin Dumina ja Wiljo pääsivät treenaamaan tokojuttuja. Mukavasti se kaksi tuntinen vierähti.
 
Dumina sai loppuvuodeksi puolikkaan tokopaikan meidän treeniryhmästä. Yksi treenikaveri on treenannut kahta koiraansa tähän asti, mutta hän luopui toisesta paikastaan väliaikaisesti, joten minä ja toinen treenikaveri lunastettiin loppuvuoden paikat puoliksi. Lunastamme paikan myös kevätkaudelle, joten Dumis pääsee kunnolla treenaamaan eikä minun tarvitse aina jäädä hallille yksin treenailemaan kun muut ovat lähteneet jo kotiin. Niinhän minä olen tähän asti tehnyt.
 
Ensi vuoden huhtikuussa on Duminalla luonnetesti Maaningalla. Sain varattua paikan heti kun siitä tuli ilmoitus. Dumina on silloin 2 vuotta ja 1 kuukautta vanha eli melko nuori, mutta Duminan kohdalla en koe välttämätöntä tarvetta odottaa, että se kehittyisi ja kasvaisi henkisesti enemmän. Dumis on juuri sellainen kuin on. Sen näkee sitten.
 
Tulevalle keväälle ja kesälle onkin jo paljon suunnitelmia. Katsotaan nyt, että mitkä niistä sitten lopulta toteutuvat.