Siinä sitä taas olisi. Treeninamit koko viikoksi. Jos joku sanoo,että treeninamien tekeminen on työlästä, niin olen eri mieltä. Nämä tulee tehtyä oikeastaan siinä sivussa. Tänäänkin laitoin isoon kattilaan broilerin sydämet, broilerin kivipiirat ja porsaan kielet. Jätin ne kiehumaan kaikessa rauhassa. Sillä aikaa tein ulkona pihahommia. Jossain vaiheessa kävin ottamassa lihat pois liedeltä ja kaadoin keitinveden pois. Jätin lihat jäähtymään ja lähdin taas pihahommiin. Jonkun ajan kuluttua kävin pilkkomassa lihat uunin pellille sopiviksi namipaloiksi ja laitoin pellin uuniin miedolle lämmölle, että namipalat kuivahtavat hieman. Jätin uunin päälle ja lähdin taas ulos hommiin. Jonkun ajan kuluttua kävin ottamassa namit pois uunista. Sitten ne olivatkin valmiita. Ei mitään stressiä koko asiasta, eikä mitään tolkutonta vaivaakaan. Tiedänpähän ainakin mitä koirani syövät. :) Tämä on vain yksi ohjeistani, joiden mukaan teen treeninamit koirilleni.
Kaksi australianpaimenkoiraa Nero ja Dumina touhuilevat kaikenlaista ja pitävät emäntänsä mielen virkeänä.
Maisemaa
maanantai 19. toukokuuta 2014
Treeninamit koko viikoksi
Siinä sitä taas olisi. Treeninamit koko viikoksi. Jos joku sanoo,että treeninamien tekeminen on työlästä, niin olen eri mieltä. Nämä tulee tehtyä oikeastaan siinä sivussa. Tänäänkin laitoin isoon kattilaan broilerin sydämet, broilerin kivipiirat ja porsaan kielet. Jätin ne kiehumaan kaikessa rauhassa. Sillä aikaa tein ulkona pihahommia. Jossain vaiheessa kävin ottamassa lihat pois liedeltä ja kaadoin keitinveden pois. Jätin lihat jäähtymään ja lähdin taas pihahommiin. Jonkun ajan kuluttua kävin pilkkomassa lihat uunin pellille sopiviksi namipaloiksi ja laitoin pellin uuniin miedolle lämmölle, että namipalat kuivahtavat hieman. Jätin uunin päälle ja lähdin taas ulos hommiin. Jonkun ajan kuluttua kävin ottamassa namit pois uunista. Sitten ne olivatkin valmiita. Ei mitään stressiä koko asiasta, eikä mitään tolkutonta vaivaakaan. Tiedänpähän ainakin mitä koirani syövät. :) Tämä on vain yksi ohjeistani, joiden mukaan teen treeninamit koirilleni.
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Samaa sukua ja samaa maata
Kerran kesäisenä päivänä toukokuussa
Dumis ja Nero auton vahteina |
Nerolla lepotauko varjoisassa paikassa terassin kupeella |
Dumina huilailee terassilla |
Välillä pitää tarkistaa tilanne ja tutkailla tiluksia |
Nero kävi pyörälenkin päätteksi lammessa uimassa |
Uiminen on vaan niin ihanaa |
Duminan vuoro pyöräillä |
Herkkuhetki |
Tänään on tullutkin tehtyä vaikka mitä. Koko päivä on heiluttu ulkona koko perheen voimilla. Pihatöiden lomassa olen käynyt molempien koirien kanssa pyörälenkillä ja samalla reissulla Nero kävi myös uimassa. Dumina ei pidä oikein uimisesta, mutta Nero rakastaa.
Koirilla on ollut monenlaista touhua. Niille on heitelty frisbiitä ja palloa. Ne saivat myös megasuuret naudan luut. Tietenkin pihaa on pitänyt vartioida koko päivä. Välillä on ollut pakko antaa periksi helteelle ja uupumukselle. Jostain löytyy mukava varjoisa paikka, jonne karvakuono voi päänsä kallistaa hetkeksi.
Syötiinhän tänään jäätelöäkin. Siis koko perheen voimin. Nero ja Dumis saivat ihan omat Ville Vallaton- tikkujäätelöt. Ei ollut yhtään huonompi homma sekään. :D
maanantai 12. toukokuuta 2014
Agilityesteprojektia
Nämä ottamani erinäiset "luottamustoimet" velvoittavat tekemää joitain hommia. Koska olen meidän koiraseuran agilitytoimikunnan tekninen vastaava, niin esteiden huolto, kunnossapito, korjaus ja tilaus kuuluvat toimenkuvaani. Tai kaikki hommat ei siis kuulu minun tehtäväkseni, vaan minun on organiosoitava hommat jollekin tai sitten teen ne ihan itse. :D Huhtikuun lopussa suoritin yhden ison projektin. Onneksi sain yhden mukavan talkoolaisen avukseni. Laura on kyllä ahkera ja työtä pelkäämätön agilityharrastaja. Iso kiitos Lauralle avusta. :)
Vanha kisakeinu ja vanha puomi odottavat uutta pintaa. |
Laura tuli minun avuksi tähän isoon uudistusprojektiin. Opittiin molemmat käyttämään ihan uusia laitteitakin. Tässä Laura käyttää "timanttihiomakonetta". |
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Neron ja Myyn pennut syntyivät 7.5.2014
Nero 5 vuotta
5.5.2014 Nero täytti 5 vuotta ja sitähän piti tietysti juhlia asiaan kuuluvilla juhlallisuuksilla. Nerolle tehtiin täytekakku, jonka pohja oli tehty possun jauhelihasta ja kalkkunan jauhelihasta. Kakku kuorrutettiin rasvattomalla, laktoosittomalla luonnonjugurtilla. Kakku koristeltiin keitetyllä kananmunalla ja kivipiiralla. Ei ollut epäilystäkään etteikö kakku olisi maistunut. Nero tietysti tarjosi kakkua "siskolleen". :) Asiaan kuului myös lahjat. Nero sai valita minun kirpputorilaatikosta kaksi pehmolelua. Nero valitsi ensimmäisenä lampaan, koska jokaisella paimenkoiralla pitää olla oma lammas. Toiseksi Nero valitsi Nalle Puhin, koska Puhin filosofia on niin lähellä Neron omaa filosofiaa. :D Tietenkin "sisko" sai myös leikkiä uusilla leluilla.
Tässä on pakollinen syntymäpäiväposeeraus ennen kakun syöntiä. |
Herkullinen synttärikakku |
Nero ja lammas |
Ja ihanaa ulkoilua metsässä |
Nämä viisi vuotta Neron kanssa ovat olleet hienoja aikoja. Minä olen onnellinen, että Nero on juurikin minun koira. Se on minun sielunkumppani, joka lukee minua kuin avointa kirjaa. Nero on tunteideni tulkki. Ehkä Nero ei ole aina ollut se helpoin koira, mutta en minäkään ole mikään helpoin ihminen. Nero on ehdottomasti minun koirani. Se nukkuu aamuisin yhtä pitkään kuin minä, ei poistu makuuhuoneesta ennen kuin minä poistun. Se seuraa minua kotiaskareissa. Se tunkee viereeni sohvalle kun olen poikki raskaan työpäivän jälkeen ja se lohduttaa nuolemalla naamaani kun suru painaa puserossa. Nero vaan tietää niin paljon enemmän kuin minä tajuankaan. Se on minulle rakas. <3
Toivottavasti saan viettää Neron kanssa vielä monet mukavat syntymäpäivät.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)