Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, joten elokuussa Dumis korkkasi avoimen luokan uusilla tokosäännöillä. Saimme AVO3-tuloksen eli ei ihan hirveän huonosti mennyt.
Syyskuussa kävimme toisissa avoimen luokan kokeissa ja se meni ihan penkin alle. Ei tullut tulosta. Marraskuussa on seuraava koe. En ota stressiä tai paineita ykköstuloksista. Loppuvuosi otetaan kevyellä asenteella ja treenin kannalta. Tulee mitä tulee.
Seuraavasta linkistä löytyy Dumiksen tuloksia.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI34364%2F11&R=342
Heinäkuussa olimme Dumiksen kanssa Sari Kärnän pitämässä jälkikoulutuksessa Maaningalla. Koulutus oli viikonlopun mittainen ja siihen sisältyi teoriaosuus sekä molempina päivinä jälkitreeni sekä esineruutua.
Koulutuksen anti oli todella hyvä. Sari Kärnä antoi hyviä ohjeita:
- Dumikselle pitää tehdä pääsääntöisesti pitkiä jälkiä, mutta välillä myös ihan lyhyempää täsmäjälkeä
- Jälkien olisi hyvä vanhentua 1,5-2 tuntia, mutta silloin tällöin myös tuore jälki
- Paljon janatreeniä
- Ajaa hyvin jälkeä ja kepit nousee hienosti, mutta janoihin enemmän itsevarmuutta
- Esineruudussa voi ensimmäisen esineen viedä ruudun perälle ja näyttää Dumikselle mihin se jätetään. Näin opetetaan etenemään ensin taakse.
Ylpeä pk-koira |
Sari ohjeistaa janalle menoa |
Janalle lähetystä |
Välillä tulee palkkaa kepin löytymisestä |
Hyvä meno jäljellä |
Taitaa olla keppi lähellä |
Esineruutuun lähdössä |
Ja lähtö... |
Hyvällä vauhdilla esine löytyy |
Melkoinen vauhti esineen tuonnissa |
Esineen tuonti palkataan toisella lelulla |
Olenkin treenannut Sarin ohjeilla ja etenkin esineruutu on edennyt hienosti. Esineet löytyy helposti. Tällä hetkellä en enää näytä ensimmäistä esinettä automaattisesti, vaan teen sitä satunnaisesti. Dumis hakee takaa jo ihan itsestäänkin.
Jälkikoulutus oli todella antoisa ja porukka oli mukavaa. Viikonlopun jälkeen oli pää täynnä ideoita ja motivaatio taivaissa. Sekä koira että ohjaaja olivat väsyneitä mutta onnellisia.