Kuumahan juostessa tulee

Eilen oli taas agilityn vuoro. Saatiin tehdä jo pieni rata. Minä olen vähän huono selittämään radan kulkua, mutta yritän selittää jotenkin. Eli radan kulku oli seuraavanlainen: hyppy, hyppy, takakautta kiertäen hyppy, pituushyppy, takakautta kiertäen hyppy ja heti perään toinen takakautta kiertäen hyppy, sitten putkeen ja kaksi hyppyä. Oli tosi hauska mennä erilaisia esteitä. Nero on ihan älyttömän nopea ja minulla on todellakin vaikeuksia pysyä sen mukana niin, että voisin ohjata kädellä, joten on pakko käyttää ääntä ja ohjata siten esteelle ellen itse ennätä mennä yhtään edellä. :D Ihan kuuma tuli ja jopa hieman hengästyin. pitää alkaa treenaamaan juoksemista. Minä olen ollut hieman hämmästynyt siitä, miten nopeasti Nero on oppinut ja se ymmärtää aika hyvin, että minne haluan sen menevän. Ainoa isompi ongelma meillä on tuo Neron suuri rakkaus putkeen menemisessä. Se palkkaa itse itseään menemällä välillä putkeen. Toinen asia mitä meidän on harjoiteltava paljon on se, että Nero osaa lähteä oikealta puolelta. Tokokoirana se on tottunut tulemaan ja olemaan vasemmalla puolella ja se hieman hankaloittaa esteille lähtöä. Kai me siihenkin jokin ratkaisu löydetään ajan kanssa. Eilen Nero pääsi kolme kertaa tekemään radalle ensin paloina ja lopulta jo hieman eheämpänä suorituksena. Kyllä koira olikin ihan väsynyt, kun päästiin kotiin. Väsynyt, mutta onnellinen. :D
Kotona treenasin vielä hieman Duminan kanssa tokojuttuja. Tehtiin perusasentoharjoituksia, muutaman askeleen seuraamisia ja maahanmenoja. Niin ja harjoiteltiin me myös paikalla odottamista. Duminan kanssa ollaan vielä siinä vaiheessa, että käsiapu ja namipalkka on pakollinen perusasennossa. Maahanmeno alkaa jo pikkuhiljaa sujua ilman käsiapua.Odottaminen on alkanut edistyä aika hyvin. Dumina osaa odottaa kauniisti ulkoportailla kun minä käyn vaikka postilaatikolla tai roskalaatikolla. Neiti on vaan kova komentamaan haukkumalla, joten siihen olen jo puuttunut. Tytteli on sitä mieltä, että nakkia pitäisi tippua suuhun, kun homma menee edes vähän sinne päin. Duminan kanssa osaan jo paremmin treenata alkeita kuin Neron kanssa silloin alussa, mutta en aio kiirehtiä edelleenkään kummankaan koiran kanssa. Dumiksen kanssa tehdään lyhyitä treenejä ja paljon kaikkea kivaa palkkaa. Neron kanssa voi jo pitää pidempiä harjoitushetkiä vähemmällä palkalla, mutta kuitenkin niin, että Nerokin nauttii työskentelystä.