Eiliset treenit meni oikeastaan aika mukavasti. Ensiksi treenattiin liikkeestä seisomista. Käytin aika paljon käsiapua ja viskasin namia koiran selän taakse. Tuli muutamia aika jämäköitä pysähdyksiä, joten Nero alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan, että mitä minä siltä odotan. Haluan, että Nero pysähtyy jämäkästi seisomaan heti kun kuulee käskyn eikä teputtele etutassujaan yhtään.
Harjoiteltiin myös liikkeestä pysähtymistä kartion kiertämisen avulla. Nero kiersi kauempana olevan kartion ja minä pysäytin koiran kun se oli jo palaamassa minun luokse. Vaihtelin pysäytyskohtaa ettei Nero alkaisi ennakoimaan. Välillä en pysäyttänyt ollenkaan. Tässä pysähtymisessäkin on tapahtunut edistystä, vaikka minun pallopysäytykset ovat aina olleet enemmän tai vähemmän epäonnistuneita. Minä vaan olen niin huono pallonheittäjä. :D
Paikkamakuussa Nero oikein loisti. Olin oikein ylpeä siitä, miten kauniisti se oli paikallaan ja ei ottanut häiriöitä mistään. Paikkamakuu on tällä hetkellä meidän vahvuus, mikä pitää saada pidettyä myös sellaisena. Olin myös erittäin iloinen siitä, että vaikka en ennättänyt käyttää Nero kunnon juoksulenkíllä ennen treenejä, se oli koko harkkojen ajan hiljaa ja teki töitä todella hyvällä motivaatiolla.
Neron treenien jälkeen otin Duminan ja treenailtiin ihan perusjuttuja eli perusasentoa, seuraamisalkeita ja maahanmenoa. Duminan kanssa ollaan vielä ihan alkeissa näissä jutuissa eli namin avulla touhutaan. Perusasento luonnistuu jo melko kivasti ja seuraaminenkin kunhan nami on kädessä. Maahanmenossa ollaan edistytty jo paremmin eli Dumina tietää mitä käsky tarkoittaa, mutta malttamattomuus meinaa vaivata. :D Neiti ei meinaa millään mennä ihan kokonaan maahan vaan kyynärät jää koholle, jos minulla on nami taskussa. Pitää siis paljon treenata ihan siten, että ohjaan Dumiksen maahan asti namin avulla. Pikkuhiljaa perheen prinsessakin alkaa oppia. Se on kuitenkin vielä niin pieni, joten en aio kiirehtiä liikaa. Harjoitellaan rauhassa ja perusteellisesti.
Sain tällä viikolla todella yllättäviä ja mukavia uutisia. Päästään Neron kanssa agility-ryhmään treenaamaan. Olen kytännyt, että milloin alkaisi omalla seuralla alkeiskurssia, mutta sen alkaminen on aina vaan siirtynyt ja siirtynyt. Nyt minulle annettiin mahdollisuus päästä oman seuran agilityn treeniryhmään ilman alkeiskurssia. Tämä mahdollisuus tuli kuin tarjottimella. Tartuin tilaisuuteen eli agility-treenit alkavat ensi sunnuntaina. Onneksi käytiin muutamia kertoja viime talven ja kevättalven aikana Hukka-Hallilla kokeilemassa agi-esteitä ja saatiin jopa ohjaustakin kavereilta. Esteet on siis jollain tavalla tuttuja ja Nerolla on mieletön motivaatio. Tästä se uusi harrastus lähtee. Pitää katsoa sitten, että onko minulla mitään kirjoitettavaa sunnuntaista. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti