Hyvän mielen tokotreenit

Jotenkin eiliset tokotreenit tuntuivat todella mukavilta. Nero toimi innokkaasti ja teki hyvää työtä. Minullakin alkaa olla jo joulutunnelma päällä ja ehkä sekin vaikutti siihen, että koko treeni meni kepeissä fiiliksissä. Muistin jopa treenata koeilmettä eli muistin hymyillä. :D
Paikkamakuu meni loistavasti. Nero oli kauniisti paikallaan eikä äännellyt yhtään. Tosin paikkamakuu on ollutkin Nerolla aika varma. Yleensä paikkamakuussa tulleet takapakit on johtuneet minusta. Jos olen ollut hermostunut, kiireinen tai muuten ajatukset ei ole pysyneet kasassa, niin silloin Neron paikkamakuut on menneet rauhattomissa merkeissä.
Maahanmeno on taas palautunut mieleen. Pienet yksinkertaiset maahanmenotreenit on auttaneet ja liikkeestä maahanmeno onnistui eilen. Myös liikkeestä seisominen sujuu hyvin.
Otettiin muutamia hyppyharjoituksia eikä niissäkään ollut mitään ongelmia.
Lopuksi treenasin Neron kanssa ihan hihnaseuraamista, koska siinä on aina hieman korjaamista ja muutenkin sitä tulee harjoiteltua aivan liian vähän.
Tiina oli ajatellut meidän treeniryhmää ja tarjosi meille lämmintä glögiä ja pipareita. Siitäkin tuli hyvä mieli. Minä olen joutunut viime aikoina paljon pohdiskelemaan omaa osaamistani ja taitoa kouluttaa koiriani. Olen miettinyt sitä, että onko koirat minulla hanskassa ja mihin suuntaan olen koiria kouluttanut. Tiistaitreenit vahvistivat minun omat ajatukseni, että koirat on minulla hanskassa ja Neron koulutus on edistynyt koko ajan. Nero tekee minun kanssa mitä vaan vaadin siltä ja yleensä siltä ei tarvitse edes vaatia, koska se haluaa työskennellä minun kanssa. Joskus joudun hillitsemään sen vauhdikasta luonnetta, mutta minä tunnen koirani ja osaan pitää sen aisoissa. Dumina on vielä pentu, joten sen kouluttaminen on vasta alussa. Kuitenkin luotan omaan kykyyni asettaa oikeat rajat ja olla johdonmukainen ja reilu. Minä en aio lannistaa itseäni, vaan luotan itseeni. Jokainen tekee joskus virheitä, mutta omista virheistään oppii. Minä ainakin olen oppinut. Luulenpa, että jokaiselle tekee hyvää välillä miettiä omia kykyjään ja sitä mihin tähtää.

Joulu lähestyy

Jospa sitä ennättäisi päivitellä tännekin jotain meidän kuulumisista. Neron kanssa treenaillaan säännöllisesti tokojuttuja ja olenkin asettanut itselleni ja Nerolle ensi vuodelle tavoitteeksi saada TK1. Meillä olikin jo kaikki liikkeet hallussa ja hyvällä mallilla, mutta sitten tuli yhtä'äkkinen takapakki liikkeestä maahan menossa. Nyt sitten ollaan palattu hieman taaksepäin ja treenattu liikettä alusta lähtien. Seuraavat kokeet meillä on 6. päivä tammikuuta Pieksämäellä, joten toivotaan, että liikkeet olisivat sitten kasassa.
Agilityssä käydään myös säännöllisesti Neron kanssa ja siinäkin poika on edistynyt kohtuullisesti. Tai olisiko parempi sanoa, että Nero tekee sitä mitä minä ohjaan ja minun ohjaukset on vielä hapuilua. Viime sunnuntaina meni kyllä ihan yllättävän hyvin. Lelupalkkaus on meillä edelleen poissa käytöstä, koska Nero kuumuu siitä liikaa. Namipalkkauksella rauhoitetaan tilannetta. Aika hyvin on toiminut. Jännä miten eri lajeissa koira palkkautuu eri tavalla. Tokossa lelu on paras mahdollinen palkka. Agissa itse tekeminen on Nerosta palkkaavaa. Neron kanssa on kyllä kiva harrastaa, koska se on niin nopea oppimaan ja se on niin minun koira.
Dumiksen kanssa ollaan opeteltu malttia, hiljaa olemista, rauhoittumista ja tietysti tokon alkeita. Dumis on todellinen herkkusuu ja palkkautuu helposti nameilla. Se on myös todella sosiaalinen tytteli, mikä on mahtava asia. Jäljen harjoittelu on nyt sitten tauolla, koska maassa on lunta ja sohjoa. Ensi keväänä muistellaan sitten näitä syksyllä harjoiteltuja asioita ja koitetaan hieman edetäkin.
Koirilla on mahtavat joululahjat tiedossa, koska voitin arvonnassa Best Friendin tuotepaketin, joka sisälsi kaksi lelua ja erilaisia puruluita. :) Olin iloisesti yllättynyt, koska minulla ei juurikaan käy tuuri arvonnoissa.
Tällä hetkellä minun jaloissa makaa kaksi todella väsynyttä koiraa. Tulimme joku aika sitten lenkiltä, jossa molemmat pinkoivat peräkkäin pitkin peltoja. Lenkin jälkeen heittelin koirille vielä melkein tunnin frisbeetä pihassa. Tämä on aika mukava tunne kun molemmat koirat makaavat hiljaa ja tyytyväisinä.
Laitan tähän vielä pari kuvaa koirista. Kuvat on otettu muutama viikko sitten. Kuvien laatu on surkea, koska minä olen surkea kuvaaja ja kamerakin on tosi huono. :D

Tulisipa jo paljon lunta

Sunnuntaina oltiin agilityssä ja se oli suorastaan mahtava  kokemus. Nero oli kuulolla koko ajan ja keskittyi vain tekemään mitä käskin. Itselleni jäi niin hyvä mieli, että koko sunnuntai meni aivan pilvissä leijuen. Ilmeisesti ne keinot, joita olen käyttänyt Neron kuumumisen estämiseksi, on auttaneet. Kuitenkin Nerolla on edelleen tekemisen into ja palo. Nyt kun saisin vaan kanavoitua innon, taidon ja nopeuden, niin koira voisi olla lähes täydellinen agilitykoira. Ainoaksi probleemaksi jää sitten enää auttamattoman hidas ohjaaja. :D
Tiistaina tokoiltiin. Treenasin pitkäsyä aikaa kapulan pitoa. Siitä onkin TOSI pitkä aika, kun viimeksi olen kapulaa harjoitellut. Siellä se kuitenkin jossain aivon sopukoissa Nerolla on, koska heti muisti, että mitä se kapulanpito tarkoittikaan. Kapulan pidon lisäksi treenasin seuraamista ja käännöksiä. Lopuksi vielä otettiin kaikki ryhmän koirat kentälle yhtäaikaa ja jokainen harjoitteli omia juttujaan. Tulipahan kunnolla häiriötreeniäkin samalla. Nero teki hienosti töitä. Minä tein kaikki alokasluokan liikkeet useampaan kertaan.
Siinäpä siis viimeisimmät treenikuulumiset.
Tällä hetkellä meillä jännätään, että alkaako Dumiksella piakkoin juoksut, koska Nero on ainakin sitä mieltä, että Dumis on ihana...Sitten kun juoksut alkavat, niin meidän pikkuinen rinsessa lähtee Tuiren luo hoitoon. Elämme jänniä aikoja. :D
Niin ja otsikkoon viitaten, meillä odotetaan lunta. Minä haluan paljon lunta, että pääsisin potkukelkkailemaan ja lumikenkäilemään. Lapsi odottaa lunta, että voisi tehdä lumilinnan ja lumiukkoja niin ja pääsisi laskettelemaan. Koirat osaavat nauttia lumesta, koska lumessa juokseminen on hauskaa ja vahvistaa lihaksia. Mieskin kaipailee lunta, että pääsisi käynnistelemään lumilinkoa. :D Talvikin on ihan mukavaa aikaa, JOS on lunta. Lumeton talvi on aika ankeaa ja synkkää. Siis lunta odotellessa. ;)

Päivät kuluvat liian äkkiä

En olekaan ehtinyt kirjoittamaan tänne pitkään aikaan. Aika menee vaan niin nopeasti. Olen touhunnut koirien kanssa normaaliin malliin. Neron kanssa jäi yksi tiistain tokovuoro välistä minun työhommien takia ja yksi sunnuntain agivuoro Neron vatsaoireiden vuoksi, mutta muuten ollaan treenattu ihan säännöllisesti. Tokossa ollaan vihdoin ja viimein saatu liikkeestä seisominen ja hypyn "seis" mallilleen eli edistystä on tapahtunut. Olen katsellut koekalenteria sillä mallilla, että tammikuussa mennään kokeisiin. Ensi vuoden keväällä onkin aika paljon tokokokeita tässä lähiseuduilla, joten ainakaan välimatkoihin en voi vedota. :D
Agilityssä ollaan ihan yhtä solmussa kuin alussakin. Minä opettelen ohjauskuvioita, jotka tuntuvat tosi vaikeilta. Neron kuumumista agissa ehkäistään nyt leluttomuudella eli vaan makkarapalkkaa. Aion myös käyttää "häkkihuilaamista" eli JOS Nero kuumuu liikaa, niin laitan sen hetkeksi häkkiin huilaamaan. Eilen ei onneksi tarvinnut käyttää häkkihuilaamista, vaan Nero jaksoi keskittyä kohtalaisen hyvin. :)
Dumiksen kanssa ollaan treenattu muutamia kivoja temppuja, mutta myös ihan tarpeellisiakin asioita kuten esim. kosketusalusta ja kosketuskeppi. Dumis osaa tehdä kahdeksikon jalkojen välistä ja seurata hienosti jalkojen välissä. Osaa tytteli paljon muutakin, mutta varsinkin tuo jalkojen välissä seuraaminen tuntuu olevan aika vahvana. :D Dumis on sellainen ilopilleri, että ei mene päivääkään etten saisi hymyillä sille ja sen tekemisille.
Tässäpä nyt pikainen päivitys meidän touhuista. Minusta on mukavaa kun on kaksi koiraa elämässä, mutta täytyy myöntää, että kahden koirat treenaaminen vaatii sen verran enemmän aikaa ettei aina ennätä blogia päivittämään juuri silloin kun asiat on tuoreena mielessä. Siispä kirjoittelen silloin kun ennätän. ;)

Tänään voisi pitää lepopäivän.

Koko alkuviikko on mennyt yhdessä hujauksessa. Tiistaina tokoiltiin. Neron seuraaminen on parantunut ja "seis"-käsky alkaa olla kohta puoliin hanskassa. Liikkeestä maahan menossa huomattiin sellainen erikoisuus, että kun Nero menee maahan niin se heittää takapuoltaan hieman sivuun, minusta poispäin. Yritän nyt korjata tilannetta tekemällä maahanmenoja seinän tai jonkin aidan vieressä ettei Nero pääse kääntämään takamustaan yhtään. Itse en ollut tietenkään huomannut moista ongelmaa ennen kuin treenikaverit kertoivat tilanteesta ja jopa kuvasivat ongelman kamerakännykällä. Oli oikeastaan aika mukavat tokotreenit, vaikka uusia korjattavia juttuja ilmenikin. Nero on vaan niin mukava kaveri työskennellä. :)
Keskiviikkona suuntasin koirien kanssa kasvattajan luo kyläilemään. Matkalla nappasin mukaani vielä Suvin, Nicon ja Wiljon. Automatka meni yllättäen tosi hyvin vaikka kyydissä oli 4 koiraa ja kaksi aikuista ihmistä. Koirat vaan lepäilivät koko matkan. Tuiren luona vietettiin mukava päivä. Koirat saivat juosta suuressa laumassa ja osa kävi uimassakin. Sara tuli myös Tervosta koiriensa Demin ja Uman kanssa kylään Tuiren luo ja jälleen kerran Saran leipoma kakku oli taivaallista. Kotimatka menikin aika hiljaisissa merkeissä kun kaikki koirat makasivat onnellisina auton kyydissä. :D
Keskiviikkoiltana Duminalla oli vielä temppukoulu ja olin ihan varma, että pikkuinen tytteli on niin uupunut ettei se jaksa treenailla enää illalla. Olin todella väärässä. Dumina oli oikein innoissaan eikä siinä näkynyt minkäänlaisia väsymyksen merkkejä. On tuo prinsessa melkoinen moottori. :D Kotiläksyjä tulikin tosi paljon. Harjoittelimme kahdeksikon tekoa jalkojen välistä, esteen kiertämistä, jalkojen välissä seuraamista, pyörimistä ja tietysti laatikon koskettamista, joka oli jo aiemmin tullut tehtäväksi opettaa. Minun pitäisi hommata isompi laatikko ja opettaa Dumis menemään kokonaan laatikon sisälle. Kosketusalustan kanssa treenaamista pitää jatkaa edelleen. Huh huh, paljon on läksyjä ensi viikolle. Tänään suunnittelin pitäväni treenitauon. Illalla tokoryhmän palaverikin, joten en ennättäisi treenatakaan. Huomenna voisi olla harjoittelua molemmille koirille, koska lauantai menee koko päivä MH-luonnekuvauksissa talkoolaisena. Tohinaa siis riittää. En pääse sammaloitumaan. :D

Paljon treeniä

Olen nyt treenannut molempia koiria lähes päivittäin. Duminalle olen opettanut naksuttelua ja naksuttelun avulla kosketusalustaa ja laatikon koskettamista. Dumis on innokas ja oppivainen koira. Se jaksaa keskittyä työhön hyvin. Opetin Duminan nousemaan etutassuilla nurin käännetyn laatikon päälle ja laittamaan etutassut oikeinpäin olevan laatikon sisään. Koko homman oppimiseen meni muutama hetki aikaa. Naksuttimen käyttö sopii Duminan opettamiseen erittäin hyvin, koska se tajusi homman tosi nopeasti.
Olen tehnyt Duminan kanssa myös jonkin verran tokojuttuja. Peruasennon hahmottaminen on jo hyvällä mallilla eli Dumis tietää mitä "sivulle"-käsky tarkoittaa. Maahanmeno on vielä melko vaiheessa, koska tyttelillä ei ole malttia pysyä maassa hetkeä pitempään ja kaiken lisäksi kyynärät meinaavat väkisin jäädä hieman koholle. Seuraamista ollaan otettu pienissä pätkissä silloin kun pidetään kunnon treenit, mutta lenkillä Dumina saattaa seurata ihan vapaaehtoisesti ja vielä kontaktissa, joten olen palkannut sitä silloinkin aika usein. Jonkin verran ollaan treenattu käännöksiäkin. Duminalla on tosi kiva kontakti, vaikka en ole paljoa treenannut varsinaisesti pelkkää kontaktia. :) Koko ajan tytteli oppii uutta.
Neron kanssa ollaan treenattu aika paljon tokoa ja etenkin seuraamista ja "seis"-käskyä. Lauantaina koinkin upean onnistumisen tunteen. Liikkeestä seisominen meni ihan nappiin ja hypyn pysäytys meni hienosti ilman apuja. Olin tosi onnellinen, että joskus työ palkitaan. Palkkasin Neroa tosi paljon ja annoin kyllä koirankin ymmärtää, että nyt meni ihan loistavasti hommat. Seuraaminen on edelleen hankala paikka, koska Nero edistää koko ajan hieman. Nyt kun kontakti ollaan saatu kuntoon, niin Neron pitää olla koko ajan hieman edellä, että näkee minun silmät.
Tänään Nerolla oli agilitya. Koira on tosi hyvä ja menee vauhdilla, mutta minä olen hidas ja tupellan esteillä. En osaa ohjata tarpeeksi nopeasti ja taitavasti. Minun on pakko saada hommattua esteitä kotipihaan, että voin treenata edes vähän joka ilta. Mika olikin niin kultainen, että laittoi pihaan viisi muovikeppiä meille pujottelukepeiksi. Nyt voidaan harjoitella ainakin sitä omalla ajalla. Jossain meillä on jemmassa sellainen rengaskin, jota voisi käyttää, mutta pitää etsiä ullakolta joku päivä. Hyppyesteet voi kehitellä jostain harjanvarsista niin kuin olen tehnytkin, mutta esim. puomi tai putki on tosi vaikea toteuttaa omin konstein.
Jeps jeps, kyllä kai nuo agin ohjausliikkeetkin rupeavat sitten treenin myötä sujumaan, mutta tällä hetkellä joudun käyttämään aika paljon aikaa oikean ohjauksen löytämiseen.
Tulevalla viikolla minulla onkin aikaa treenata, ulkoilla ja puuhailla kaikkea kivaa kun olen lomalla. Jospa ennättäisin käydä Duminan kanssa tekemässä muutaman jäljen ennen kuin tulee lunta maahan. Oikeastaan minusta on mukava, että tulee talvi ja lunta, vaikka nuo Dumiksen jälkiharjoitukset jäävätkin tauolle.

Naksu ja maksu

Maanantaisen luennon jälkeen olen naksutellut Duminalle enemmän ja vähemmän. Tiistaina pidin ihan kunnon naksuttelutuokion. Muistin kyllä pitää taukoja välillä. Dumina tietää mitä seuraa kun kuuluu naksu, siitä tulee heti maksu eli nami. :D Keskiviikkona naksuttelin taas ja otin mukaan kosketusalustan opettelun. Tosi nopeasti Dumis hoksasi, että mistä se palkka tulee. Tassut rupesivat lopulta viuhtomaan aika nopeaan tahtiin kosketusalustalla.
Keskiviikkona treenattiin Neron kanssa tokojuttuja. Tehtiin seuraamisharjoituksia lyhyinä pätkinä. Tein myös paljon käännöksiä ja äkkipysähdyksiä, että Nero muistaisi seuraamispaikan. Toinen tärkeä treenin kohde oli liikkeestä seisominen. Tämä meni yllättäen tosi hyvin, vaikka sen kanssa on ollut aina vähän hankaluuksia. Nero oli jotenkin ihan täpinöissään ja siitä näki, että se nautti tekemisestä. Minusta tuntuu, että Nerolla innostus yhteiseen tekemiseen vaan kasvaa sitä mukaa kun ikää tulee lisää.
Ensi viikon olen lomalla ja aionkin käyttää enemmän aikaa koirien kanssa treenailuun ja muutenkin kaikenlaiseen ulkoiluun.