Lauantaina meillä kävi kylässä kultainennoutaja Pyry. Se on noin vuoden ikäinen, mutta aika iso poika. Nero ei kamalasti tykännyt Pyrystä, mutta antoi sen kuitenkin olla rauhassa. Välillä Nero ärähti, että kaikille olisi selvää kuka meidän pihaa johtaa. Dumina leikki innokkaasti uuden kaverin kanssa, vaikka Dumis olikin melkoinen kirppu kultaisennoutajan rinnalla. Dumina ei antanut tuumaakaan periksi. Kun Pyry alkoi olla liian kiinnostunut meidän neidin peräpäästä ja yritti muutenkin hypätä koko ajan selkään, niin neidillä paloi hermot. Siinä sai Pyry kyytiä. :D Minä mietinkin, että Duminalla on itsevarma ja vahva luonne. Se ei anna isommankaan koiran hyppiä silmille.
Olen laitellut pikkuhiljaa kasvihuonettakin kuntoon ja istutellut sinne jo tomaatteja. Minulla on aina pari karvaista ystävää mukana puutarhahommissa. Meinaa joskus olla ahdasta minun pienessä kasvihuoneessa, kun kaksi rotkaletta ahtautuu tutkimaan taimien istutusta. Aussiet ne haluavat olla kaikessa mukana.
Sunnuntaina olin sitten kehäsihteerikoulutuksessa. Tokon SM-kisat lähestyvät ja minä olen yhtenä kehäsihteerinä siellä. Tulee olemaan rankka päivä kun kehässä on istuttava koko päivä kun tatti. On meillä sentään puolen tunnin ruokatauko ja joku päästää varmaan veskiin välillä jos tulee hätä. Muuten on kuitenkin oltava koko päivä asemapaikalla. Hieman jännittää, että tuleeko yllätyksiä vastaan, mutta toisaalta odotan mielenkiinnolla supertapahtumaa. Näen paljon hienoja suorituksia ja upeita koiria. Mikä voisikaan olla mahtavampaa koiraharrastajalle.
Maanantaina oli agilitytreenit. Minua ottaa välillä pattiin koko agility. Nerossa on se hyvä puoli, että sillä on nopeutta ja innokkuutta vaikka muille jakaa. Se lukee minua hyvin, jopa liian hyvin. Minun ohjausvirheet näkyvät heti suorituksessa. Neron huonoja puolia on liiallinen kuumuminen agissa. Maanantaina oli taas sellainen "kuumakallepäivä". Nero teki ihan hyvin, mutta se haukkuminen ja malttamattomuus oli jotain ihan mahdotonta. Minusta muutenkin tuntuu, että minä en oikein saa sellaista treeniä kuin tarvitsisin. Tuo kilpailevien ryhmä on liian edistynyt minulle. Koen olevani aika heikoilla ja treenikaverit eivät pysty neuvomaan tarpeeksi. Kaipaan välillä omaa ryhmääni, jossa saisin vertaistukea...
Tiistaina tokoiltiin. Paikalla meitä oli kolme ohjaajaa koirineen eli ei mikään ruuhka.
Neron kanssa tein kolmen liikkeen harjoituksia ja hieman häiriötreeniä taisteluleikkipalkalla, niin kuin Pia neuvoi. Tein Neron kanssa myös ruutua ilman lappua. Meni melko hyvin. Paikkamakuita tehtiin kaksi kertaa. Onneksi paikkamakuussa oli mukana toisen ryhmän koirakot, niin saatiin vieraita koiria mukaan.
Duminakin sai paljon treeniaikaa. Tehtiin perusasentotreenejä, harjoiteltiin takapään käyttöä, maahanmenoharjoituksia, lyhyitä paikkamakuuharjoituksia ja parin askeleen seuraamisia. Dumina pursusi taas energiaa ja motivaatiota. Se on vaan niin innokas ja "elämäniloinen" tapaus, että treenaaminen on aina hauskaa. Minä olin oikein ylpeä siitä, että Dumina malttoi olla pikku pätkiä paikkamakuussa, vaikka se on malttamaton monessa tilanteessa. Myös peräpään käyttö on sujuvaa.
Eilen oli tosi mukavat tokotreenit.
Mari H. haastoi minut vastaamaan seuraavaan kyselyyn. Lupasin ottaa haasteen vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti