Niistämistä

Tuo otsikko ei liity mitenkään nuhaan. :D Meidän agilitytreenit on siirtyneet kesän ajaksi maanantai-illalle ja minä treenaan Neron kanssa poikkeuksellisesti kesän ajan kilpailevien ryhmässä, koska työ rajoittaa harrastuksia enkä olisi ennättänyt mitenkään oman tasoisteni treeneihin. Yritän nyt siis selvitä ryhmässä, jossa edistyneemmät tekevät omia juttujaan ja minä sovellan rataosuuksia oman oppimistasoni mukaan. Pitää varmaan pyytää jo valmiiksi anteeksi muilta ryhmän jäseniltä, että agilityssä piuhani ovat hieman pitkät ja motoriikkani elefantin tasoa. :D
Anyway, maanantaina oli siis ensimmäiset agitreenit ulkokentällä ja hieman minua jännitti, että osaanko mitään, kuumuuko Nero liikaa ja onnistuuko useamman koiran yhtäaikainen radalla oleminen, koska Nero kuumuu. Jännitin ihan turhaan. Ensinnäkin meitä oli treeneissä vain viisi koirakkoa, 3 maksia ja kaksi miniä. Katilla oli ratasuunnitelma, jonka toteutimme. Muut tekivät koko rataa ja hioivat hankalampia rataosuuksia. Minä tein radan pätkiä, sellaisia muutaman esteen sarjoja. Ensimmäisellä esteellä piti opetella "niistämään" eli koira tavallaan vedettiin käsiohjauksella esteen takaa hyppäämään esteen yli. Itse piti hieman kurkottaa esteen yli. "Niistäminen" oli minulle ihan uusi asia. En ollut koskaan aiemmin kokeillut sitä Neron kanssa, mutta se menikin hienosti.
Treenasin myös valssia. Onneksi Niina-Maria ja Kati näyttivät minulle miten siinä radalla kannattaa valssi tehdä, että koira ohjautuu putkeen oikeasta päästä. Jotenkin koin sellaisen ahaa-elämyksen, että näinhän se pitää mennä. Oli ihan kiva fiilis, kun joku kehtasi neuvoa. Minulla kun tuntuu joskus olevan kaksi vasenta jalkaa. En ole mikään tanssikuvioiden taituri. :D
Kepit meni Nerolta aika heikosti. Alkupään se haki tosi hyvin, mutta 12 kepin sarjassa, maltti loppui viimeisessä välissä. Tämän ongelman minä olen tiennytkin ja sen vuoksi viimeisessä välissä on ollut vielä verkko. Nyt siinä ei kuitenkaan ollut verkkoa. Siihen laitettiin yksi kaari, mutta Nero ei oikein tajunnut sen merkitystä. Ohjasin viimeisen välin käsiavulla ja jätin keppitreenit sitten siihen.
Viimeisenä treenasin putkeen menoa pimeästä kulmasta niin ettei putken kumpikaan suu näkynyt suoraan Nerolle. Se meni loistavasti! Nero on putkihullu, mutta aiemmin pimeästä kulmasta meno on mennyt enemmän tai vähemmän huonosti.Useimmiten Nero on hypännyt putken yli. Nyt putkeen meneminen onnistuikin tosi hyvin, jo ensimmäisellä yrittämällä.
Treeneistä jäi ihan hyvä fiilis. Nero keskittyi todella hyvin työskentelyyn eikä näyttänyt huomaavan radalla ollessaan kentän laidalla odottavia koiria. Nero itse oli myös todella nätisti kentän laidalla odottamassa vuoroaan. Muutaman kerran alussa vinkui tai haukahti, mutta lopetti heti kun komensin sitä. Ulkokenttä olikin mukavampi kokemus kuin olin ajatellut. Minä itse asiassa luulen, että ulkokenttä voikin olla Nerolle parempi vaihtoehto kuin ahdas halli. Ulkokentällä on tilaa eikä seinät tule heti vastaan.

Laitan tähän muutaman vanhemman agikuvan, kun uudempia ei ole olemassakaan.

Putkihullu

Puomillakin on joskus menty

Tiistai on kesänkin ajan tokopäivä eli treenipäivä pysyy ennallaan, vaikka kellonaika on hieman myöhempi. Tokossa treenasin häiriöseuraamista Neron kanssa. Seuruutin Neroa treenikaverien ympärillä ja pysähtelin välillä. Palkkasin melko tiheään tahtiin, että koiralle jäisi positiivinen fiilis tilanteesta.
Tehtiin myös ruutua, joka on Nerosta ihan huippuhauskaa. Nero on siinä melko hyväkin. Saatiin paljon hyviä onnistumisia ja Nero pysähtyi hienosti pysäytyskäskyllä. Ruutua tehdessä Nero oli täydellisen hiljaa. Se keskittyi upeasti.
Lopuksi tehtiin muutamia luoksetuloja. Nero meinasi ennakoida käskyä, joten kävin palkkaamassa sitä muutamia kertoja paikalleen. Lopulta Nero ei meinannut tulla luokse,vaan istui kuin tatti paikallaan ja tuijotti minua. :D Hyvin oli iskostunut, että paikalta ei saa lähteä jos joku muu huutaa jotain, mutta pikkuisen oli vielä epäselvää se, että kun minä annan käskyn, niin on toimittava. Nero selkeästi tykkäsi treenata ulkokentällä. Jotenkin sen keskittyminen oli parempaa kuin hallissa. Muut kentällä treenaavat koirat eivät kiinnostaneet ollenkaan. Itsellänikin oli positiivinen ja iloinen mieli, joten sekin varmaan heijastui koiraan.

Jäin treenien jälkeen vielä hetkeksi kentälle treenaaman hieman Duminankin kanssa. Harjoiteltiin maahanmenoa, joka on selkeästi jo paljon parempi kuin viikkoa aikaisemmin. Olen tehnyt maahanmenoja sivulle, mutta vähemmän eteen. Yritän saada Dumiksen ymmärtämään ettei maahanmeno tarkoita sitä, että mennään maahan minun jalkojen välissä. :D

Tulevana viikonloppuna on Pia Miettisen tokokoulutus Haukkumajalla. Olen majalla kumpanakin päivänä, mutta varsinainen treenivuoro Nerolla on sunnuntaina. Katsotaan nyt mitä vinkkejä saadaan. Otan Duminankin mukaan, jos vaikka tekisin sille jossain vaiheessa jäljen metsään.

Minua on alkanut kovasti kiinnostamaan nuo PK-lajitkin. Duminasta voisi olla hakuun ja jälkeen aineksia. Pitäisi vaan olla säännöllistä ohjausta ja neuvontaa. Yksin on vaikeaa aloittaa treenaamaan. Jälkeä siis ollaan jo treenailtukin, mutta hakua en ole ikinä tehnyt Duminan kanssa. Pitää nyt miettiä, että mihin suuntaan neidin kanssa mennään.