Maahanmenoja

Tänään treenattiin maahanmenoja erilaisilla variaatioilla. Kyllä se siitä taas alkaa sujumaan. Joskus vaan joku liike jää vähemmälle harjoittelulle ja sitten tulee takapakkia. Siellä ne opetellut asiat kuitenkin on, jossain aivonystyröiden perukoilla. :D
Perusasentoakin treenattiin. Nero osaa jo aika hyvin itse korjata asentoa jos se ei satu kerralla ihan kohdilleen.
Harjoittelin sitten itsekseni käännöksiä. Miten voikaan olla vaikeata tehdä käännökset niin, että ne menee oikein. Ei minusta tulisi ainakaan tanssijaa, koska jalat tuntuvat olevan välillä ihan eriparia. Seuraamisen kontaktitreenissä päätinkin, että oikeanlainen siksak-kävely ei luonnistu minulta, joten sovellan, että teen askeleita ja käännöksiä eri suuntiin ettei Nero voi ennakolta tietää minne suuntaan minä lähden. Nero joutuu pitämään koko ajan kontaktia yllä ja seuraamaan minun liikkeitä.
Ilma oli tänäänkin mitä parhain, joten treenasin laskettelurinteiden alapuolella parkkipaikalla. Kyllä tämä kevät on mukavaa aikaa.

Kotipihatreeniä keväisessä auringonpaisteessa

Tänään aloitin sitten sen siksak-seuruutuksen. Eihän se minun  kävely ihan täydellistä siksakkia ole, mutta ideana toimii aika hyvin. Neron kontakti pysyi aika hyvin koko ajan kun se joutui vahtimaan minun suunnan vaihdoksia. Ymmärrän siis itsekin idean. Tuntui aika mukavalta kun Nero jaksoi pitää kontaktia niin hyvin.
Joku takapakkikin meille on tullut, nimittäin liikkeestä maahan menossa. Tehtiin liikkeestä maahan meno-treeniä ja Nero oli kuin ei olisi tajunnutkaan mistä on kyse. Oli siis pakko ottaa harjoittelussa taaksepäin ja tehdä ihan helpotettuja maahanmenoja. Pitää siis vahvistaa maahanmenokäskyä. Toisaalta ihan opettavaista, että takapakkeja tulee, niin huomaa ettei mikään liike ole varma, vaan aina tarvitsee muistutusta ja vahvistusta. Eli iloisella mielellä vaan lisää treenausta.

Oman treeniporukan harkat

Mitä jäi mieleen tämän päivän treeneistä.
Minun pitää opetella siksak-kävelyä, että kontakti paranee. =D Niin ja tehdä muutenkin kaikenlaisia käännöksiä ja äkkipysähdyksiä. Kunhan omat jalat ja aivot toimisivat yhteispelillä, niin siksak-kävelykin luonnistuisi. Treeniä vaan silläkin saralla.
Luoksentuloa treenailtiin myös. Neroa on muistuteltava kauniista luoksetulosta. Meinasi kaarrokset venyä liian pitkiksi. Onneksi muutama muistutus korjasi tilannetta.
Porukalla treenaaminen on aina mukavaa. Saa suoraa palautetta ja muut osaa kiinnittää huomiota ohjaajan ja koiran liikkeisiin. Yksin treenatessa on vaikea nähdä omia eleitään. Varsinkin minulla on paha tapa käyttää huomaamattani käsiäni, sormiani, pään liikkeitä ja vartalon kiertoja ihan liikaa, niin ja väärissä paikoissa.
Onneksi Nero on innokas ja nopeaoppinen koira. Koiran luonne antaa aika paljon anteeksi ohjaajan oppimisvaikeuksia. =D

Omien mietteiden vahvistamista

Tänään tehtiin luoksetulotreeniä metsälenkillä. Otin pitkältä matkalta ja lyhyeltä matkalta. Tein jopa niin kaukaa, että Nero ei nähnyt minua mutkan takaa. Halusin varmistusta sille, että luokkatreeneissä Neron luoksetulo oli todella epätyypillinen suoritus meiltä. Nero teki tänään aika hienoja luoksetuloja kaukaakin ja kovalla vauhdilla eikä se tehnyt suurta kaarrosta minun takana. Eli en hätäile ainakaan vielä luoksetulon kanssa.
Teimme myös ihan kontaktitreeniä ja mikäs sen parempi häiriö olisikaan kuin toiset koirat. Ohi meni kolme eri koiraa ja sain pidettyä Neron aika hyvin kontaktissa. Siitä tulikin sitten superpalkka.
Kotimatka otettiin taas hihnaseuraamista ja kontakteista annoin palkkaa.
Minun on pakko yrittää laittaa ylös näitä treenejä ahkerasti, että saisin jonkunlaista tolkkua omista ajatuksistani. Täytyy pitää jotkut tavoitteet koko ajan mielessä, että edistystä tapahtuu. Seuraava tavoite on siis möllikisat. Käyn siellä sillä ajatuksella, että hauskaa sen olla pitää ja palkkaan koiraa vaikka joka välissä jos siltä tuntuu.

Luokkatreenit 26.3.2011

http://www.youtube.com/watch?v=6ZCpWNFE9-Q

Videoiden purku ja analysointi tehty 8.4.2011

NERO

Huomioita suorituksista:

Seuraamisessa kontakti kaipaa lisää vahvuutta, käännöksissä tekniikkaa vahvistettava-> Yliharjoittelua kontaktiin/häiriöharjoitukset, käännöstekniikka erillisinä harjoituksina. Tiedosta oman liikkumisen epävarmuus ja karsittavat maneerit; videoi, vaadi kommentteja.

Liikkeestä maahanmeno; ohjaaja hidastaa, maahanmeno hidas, hieman vino.-> Vahvista peruskäsky & lisää halukkutta palkkauksella.

Luoksetulon loppuperusasento; yliharjoittele perusasentoa varmemmaksi eri etäisyyksiltä, vahvista mielikuvaa palkkauksen avulla.

Liikkeiden välistä palkitsemista hillittävä; mieti ja luo koiralle vahva, hillitympi kisarutiini, jossa myös kisapalkkaus osana; kinnitä huomiota myös liikkeiden väliseen hallintaan ja siirtymisiin. Mieti koesuoritukseen valmistautumista, testaa eri vaihtoehtoja; tee itselle ”ohjeet” koepäivälle muistin tueksi.

Paljon on parannettavaa, mutta kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen suoritukseen. Ympäristö oli vaativa ja hajuja oli paljon.

Kevätaurinko paistaa

Tänään oli ihan loistava ulkoilukeli ja kävinpä katsastamassa lähellä sijaitsevan koulun kentän tilanteen. Kenttä oli sulanut ja oli mukavan kuiva hiekkakin. Käytiin ensin metsälenkillä ja palattiin koulun kentälle treenailemaan tokoa.
Aluksi otettiin vapaana seuraamista, että Nero pääsi työvireeseen. Seuraamisen jälkeen aloimme hiomaan liikkeestä seisomista ihan alkeilla, koska Neron pysähtyminen on ollut melko epävarman oloista. Helpoista asioista palkkaaminen antoi Nerolle enemmän intoa ja onnistumisen kokemuksia. Tein sitten muutamia onnistuneita vaikeutettuja pysähdyksiä. En halunnut liikaa jauhaa yhdellä kertaa samaa asiaa, että homman hauskuus säilyy.
Muutamia liikkeestä maahan menoja tehtiin ja lopetettiin senkin liikkeen treenaaminen onnistuneisiin suorituksiin.
Itseäni kouliakseni harjoiteltiin vielä rauhallisia käännöksiä ja palkkasin koiraa hyvistä perusasennoista.
Kotimatka mentiinkin sitten hihnaseuraamista ja palkkasin kontakteista.
Kun päästiin kotiin palkkasin Neroa vielä frisbeen heittelyllä, koska se rakastaa sitä.
Kaiken kaikkiaan tämän päivän treeneistä jäi ihan hyvä fiilis, koska Nero tykkää hommasta. Koulun kentän vierellä leikki lapsia eikä se edes kiinnittänyt huomiotaan niihin. Oma osaamattomuus vaan tuntuu joskus rasittavalta, mutta onneksi on treenikavereita, joilta saa vinkkejä ja neuvoja. Seuraamisen treenaaminen on varsinkin sellainen, missä tarvitsisi useammin jonkun naksuttelemaan silloin kun kontakti ja asento on oikein.

Bloggailua

Vihdoin ja viimein sain aloitettua tämän blogin tekemisen. Kauan sitä jahkailin, mutta lopulta sain sen aikaiseksi. Ajatuksena olisi kirjata tänne itselleni ylös minun ja Neron treenailuista, että paremmin muistaisin missä mennään ja miten pitäisi edetä. Itse olen aika huono valokuvaaja, mutta onneksi sain ystävältäni luvan laittaa hänen ottamiaan kuvia tänne blogia piristämään. Kiitos Suvi!

Sitten siitä treenailusta. Lähes koko viime viikko meni treenitaukoa pidellessä, koska Nerolla oli kurkunpään tulehdus. Tällä viikolla ollaankin yritetty olla ahkeria. Tiistaina oli omat treenit ja torstaina kävimme ystävien kanssa treenailemassa koulun kentällä. Vapaana seuraaminen on paljon parempaa kuin hihnassa seuraaminen ja hihnaseuraamista onkin otettava nyt paljon lyhyissä pätkissä.
Liikkeestä seisominen on hieman epävarmaa, vaikka koira kyllä tietää mitä sen pitää tehdä. Minä itse olen se joka hiimailee ja hidastelee ja se aiheuttaa koiralle epävarmuutta. Nyt vaan hieman takapakkia liikkeestä seisomiseen ja palataan hetkeksi takaisin alkeistreeniin.
Käännöksiin minun pitää kiinnittää huomiota ja treenata selkeitä ja napakoita, mutta ei liian nopeita käännöksiä.
Omasta mielestäni juoksuosuus on parantunut huomattavasti.
Luoksetulossa Nerolla on onneksi vauhtia, mutta tulee liian suurella kaarella perusasentoon, mikä on nyt uusi työstettävä asia.
Kotitreeniä tehdään lähes joka päivä. Pakkohan niitä taukopäiviäkin on pitää, koska elämässä on sellaisia tilanteita, että treenaamiset jää väkisinkin väliin. Kevät on jo pitkällä ja ulkokentät kuivuvat. Mukavaa kun pian voi treenata ulkona kuraamatta itseään ja koiraa.