Voihan perjantai!

Eilen oli treenit ja Rautiaisen Katja oli antamassa meille vinkkejä ja neuvoja liikkeisiin. Hyviä neuvoja antoikin, mutta itsestä tuntui, että meillä on todella paljon parannettavaa kaikessa.
Häiriöseuraaminen aiheutta Nerolle kontaktin katkeamista, vaikka se työnsä tekeekin. Takapään käyttö vaatii treenausta, vaikka luulin sen olevan aika hyvin jo hallussa. Ääntely pitää saada kitkettyä pois. Paikkamakuussa on palattava taaksepäin juuri tuon ääntelyn takia. Minun on tehtävä paikkamakuuta eri pituisilla matkoilla, läheltä ja kauempaa.
Minun pitää saada lisää itsevarmuutta, koska se vaikuttaa koiraan.
Lelupalkkaa on lisättävä, koska se nostaa Neron motivaatiota paremmaksi.
Seuraamisessa käännökset olivat ihan hyviä, mutta pitkillä suorilla kontakti rakoili.
Häiriötreeniä olisi vaan tehtävä paljon...
Pakko myöntää, että ensimmäistä kertaa eilen minulle tuli tokosta alakuloisuutta. Tokon pitäisi olla hauskaa. Minun on pakko löytää oma ilo ja motivaatio uudestaan.

Tiistaitreenit

Tänään oli hiukka lyhyemmät treenit, mutta ihan antoisat. Muutaman kerran kokeiltiin ruutua pitkästä aikaa ja sehän on Nerosta oikein mukavaa. Ruutuun pysähtyminen pitää hioa ajan kanssa napakammaksi.
Luoksetulot oli nyt se tärkein treenin aihe. Treenikaverit tekivät häiriöääniä koiran lähellä ja Neron piti jaksaa keskittyä minuun ja meidän tekemiseen. Tehtiin useita toistoja eri etäisyyksiltä.
Lopussa oli paikkamakuu kahden koiran voimin eli häiriö ei ollut ainakaan ylivoimaista. :D Nero oli hiljaa koko ajan ja piti kontaktin minuun. Ensi viikolla siirrytäänkin treeniporukan kanssa ulkokentille. Kesää kohti mennään.

Möllitoko Varkaudessa

Tänään osallistuimme ensimmäistä kertaa möllitokokokeisiin. Jännitti ihan pirusti, mutta onneksi minulla ja Nerolla oli seuralaisina Sara ja Demi, joten voitiin jännätä yhdessä. Tuli sitten seuraavanlainen rivi:

Luoksepäästävyys                              10      ( tästä olen ihan super-hyper ylpeä, koska se on ollut meille vaikeaa joskus )
Paikalla makaaminen                           8       ( ihan lopussa piippasi )
Seuraaminen kytkettynä                      8
Seuraaminen taluttimetta                     8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä  9  
luoksetulo                                           7       ( piippasi pari kertaa kun jätin koiran )
Seisominen seuraamisen yhteydessä     9
Estehyppy                                           0       (Nero rakastaa hyppyä, mutta nyt ei hypännyt ennen kuin otin uudelleen sivulle )
Kokonaisvaikutelma                             8

Pisteitä siis 147, eli kakkostulos. Olen kyllä aika ylpeä ja tyytyväinen tulokseen, koska nämä oli meidän ensimmäiset kokeet ikinä. Häiriöitä oli paljon, koska koiria oli kehänauhojen ulkopuolella odottamassa vuoroaan. Tuomari kommentoi, että perusasennot on erittäin hyvät ja koira osaa teknisesti liikkeet, mutta seuraamiseen pitää saada intensiivisyyttä ja intoa. Myös koiran ääntely suorituksen aikana on myrkkyä. No, senhän minä tiedänkin, mutta  Nero ei ollut oma itsensä kokeissa niin kun en ollut minäkään. Jännitys tuntui ja näkyi ja se vaikutti koiraan. Kokemus oli mukava ja täytyy kyllä sanoa, että tunnelma Varkaudessa oli mahtava. Ihmisiä kannustettiin ja rohkaistiin. Aion mennä sinne uudestaan.

Pitkäperjantai ei ole tylsä perjantai

Aamupäivä menikin pihahommia tehdessä, mutta piti sitten välillä tehdä tokotreeniäkin, kun tarvitsin taukoa haravointiin.
Kokeilin tänään yhtä niksiä, jonka meidän toko-ohjaaja antoi minulle kontaktinpitämiseen. Nakkipala suuhun ja "sylkäisen" palkan. Se oli Nerosta aika jännää ja se ottikin hienoja nakkikoppeja. :D Mielestäni tuokin neuvo on testaamisen arvoinen, koska ainakin koiran katse on suunnattu ohjaajaan melko tiiviisti.
Treenattiin taas ALO:n liikkeet läpi. Luoksetulossa Nero tulee sivulle melko hyvin ilman takalenkkiä, mutta tänään perusasento oli välillä vino. Palkkasin siis välillä ihan vaan kauniista perusasennostakin, että muistuu mieleen, missä se oikea paikka onkaan.
Maahanmeno on edelleen hidas, mutta minun pitää keskittyä siihen joku päivä taas paremmin. Olen tehnyt ihan pelkkiä yksinkertaisia maahanmenojakin niin että koira on minun edessä.
Liikkeestä seisominen ei ole edelleenkään jämäkkää, mutta onnistuneita pysähtymisiä on tullut useammin kuin aiemmin eli kai me kuitenkin edistytään.
Seuraaminen meni tänään yllättävänkin hyvin. Juoksuosiosta olen erityisen ylpeä, koska se oli jossain vaiheessa hankala edistämisen vuoksi. Tänään Nero meni hienosti sivulla ja kontaktissa.
Eli tämä päivä ei ole todellakaan PITKÄ perjantai, vaan vauhdikas ja touhuntäyteinen. Kelikin kun on vielä loistava, niin mikäs voisikaan olla paremmin.

Tiistaitreenit hallilla

Eilen oli siis oman treeniryhmän harkat. Tehtiin Neron kanssa kaikki ALO-liikkeet paitsi seuraamiskaaviot. Luoksetulo on parantunut eli Nero ei tehnyt minun selän takana enää lenkkiä. Pitää vaan ottaa nyt enemmän käskytystä ettei Nero ala ennakoimaan ja lähde liiaan aikaisin minun luo.
Maahanmenoa pitää saada nopeammaksi, joten treenaan maahanmenoa paljon ja palkkaan nopeista.
Liikkeestä seisominen menee kohtalaisesti, mutta saisi se pysähtyminen olla vieläkin napakampaa, joten treeniä silläkin saralla on tiedossa.
Hypyn edistymisestä olen oikein ylpeä. Hyppy menee nätisti ja hypyn pysähtyminen onnistui omasta mielestäni hienosti. Olen päässyt eroon käsimerkistä kokonaan eli suullinen käsky riittää. Nero pysyi nätisti paikallaan esteen takana. Jotkut tällaiset edistysaskeleet tuntuvat aina hienoilta ja antaa intoa jatkaa työskentelyä.

                                           Hyppykuvan on ottanut Tuire Finska-Koponen.

Hukka-Hallilla

Tänään käytiin pienellä kaveriporukalla Hukka-Hallilla treenailemassa tokoa ja agilityä. Mukavaa oli! Yhdessä tehtiin paikallaolo, mutta muuten jokainen treenasi omia juttujaan. Neron kanssa tehtiin tokossa luoksetuloa, seuraamista, maahanmenoja ja liikkeestä pysähtymisiä. Muutamia hienoja hyppyjäkin treenattiin. Seuraamista otin sekä hihnassa että ilman. Tein siksak-kävelyä ja käännöksiä. Omasta mielestäni kontakti paranee koko ajan, vaikka se ei täydellistä olekaan.
Luoksetuloja tein namin kanssa, että Nero tuli suoraan oikeaan paikkaan eikä tehnyt minun takana kaarrosta.
Jäävissä liikkeissä käytin paljon palkkana palloa, koska se on Nerolle SUPERpalkka. Maahanmeno on jokseenkin hidasta, mutta tällä hetkellä on tärkeitä se MAAHANmeno. Liikkeestä pysähtymisessä on tapahtunut edistymistä. Kiinnitin myös erityistä huomiota omaan kehonkieleen eli en hidastellut tai katsonut koiraan jäävissä liikkeissä. Hyvä minä! :D
Agility-esteiden treenaaminen on Nerolle jo itsessään palkkaa. Putkeen meneminen on siitä huippumukavaa samoin kaikki hyppyesteet on kivoja. Pussiinkin meneminen onnistuu ongelmitta. Mitään pitempiä ratoja me ei tehdä, vaan parin kolmen esteen helppoja sarjoja. Olisi kiva päästä agilityn alkeiskurssille, että oppisin ohjaamaan koiraa paremmin. Tällä hetkellä agility on vaan sellainen satunnaisesti tapahtuva kiva juttu, josta Nero tykkää kyllä kovasti. Toisaalta Nero on sellainen koira, että se tykkää kaikesta yhteisestä touhuamisesta.
Lopuksi on pakko sanoa, että paikallaolossa Nero oli oikeastaan aika mahtava. Toisella puolella haukahteli koira ja toisella puolella nousi koira seisomaan, mutta Nero pysyi paikallaan. Olen aika ylpeä siitä.

Parkkihallissa treenaamista

Eilen oli oikeastaan lepopäivä vaikka vähän otinkin seuraamista ja luoksetuloja, mutta en mitenkään intensiivisesti.
Tänään tehtiin sitten useampi treenituokio. Koulun kentällä tehtiin seuraamista hihnassa ja ilman.Maahanmenoja ja liikkeestä seisomisia treenattiin myös. Vauhdikkaat luoksetulot oli myös yksi treeniliike.
Illalla oli vielä seuralla varattuna treenivuoro parkkihallista ja mentiin sinne. Ympäristö oli todella vaikea ja alkuun teinkin ihan kontaktitreeniä Neron kanssa. Sitten otettiin porukalla paikallaolo. Paikallaolo sujui yllättävän hyvin, vaikka häiriöitä oli todella paljon. Nero nousi seisomaan yhden kerran, mutta ei kuitenkaan lähtenyt minnekään. Olin ihan tyytyväinen olosuhteisiin nähden. Tehtiin sitten Neron kanssa seuraamista hihnassa ja ilman sekä liikkeestä maahan menoja. Häiriöitä olikin koko ajan ihan mukavasti, joten häiriötreeniäkin tuli sitten samalla.
Minä halusin, että treenikaverit tekevät Nerolle luoksepäästävyyden, koska Nerolla on aiemmin ollut varautuneisuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Olen tehnyt aika paljon töitä tuon varautuneisuuden kanssa ja tulokset alkavat jo näkyä. Minä olin ihan superonnellinen, koska Nero oli aivan mahtava luoksepäästävyydessä. Treenikaverit sanoivatkin, että vaikea uskoa, että tämä koira olisi varautunut. Minusta tuntuu, että tämä on SUURI työvoitto.
Viimeiseksi tehtiin vielä pienemmällä porukalla paikallaoloa ja se meni paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Nero oli todella kauniisti samassa asennossa koko ajan, vaikka häiriöitä oli taas ympärillä. Mahtava fiilis! Kannatti käysä testaamassa tuokin halli, vaikka kilpailupaikkana se olisikin meille vielä liian haastava.

Maahanmenoja

Tänään treenattiin maahanmenoja erilaisilla variaatioilla. Kyllä se siitä taas alkaa sujumaan. Joskus vaan joku liike jää vähemmälle harjoittelulle ja sitten tulee takapakkia. Siellä ne opetellut asiat kuitenkin on, jossain aivonystyröiden perukoilla. :D
Perusasentoakin treenattiin. Nero osaa jo aika hyvin itse korjata asentoa jos se ei satu kerralla ihan kohdilleen.
Harjoittelin sitten itsekseni käännöksiä. Miten voikaan olla vaikeata tehdä käännökset niin, että ne menee oikein. Ei minusta tulisi ainakaan tanssijaa, koska jalat tuntuvat olevan välillä ihan eriparia. Seuraamisen kontaktitreenissä päätinkin, että oikeanlainen siksak-kävely ei luonnistu minulta, joten sovellan, että teen askeleita ja käännöksiä eri suuntiin ettei Nero voi ennakolta tietää minne suuntaan minä lähden. Nero joutuu pitämään koko ajan kontaktia yllä ja seuraamaan minun liikkeitä.
Ilma oli tänäänkin mitä parhain, joten treenasin laskettelurinteiden alapuolella parkkipaikalla. Kyllä tämä kevät on mukavaa aikaa.

Kotipihatreeniä keväisessä auringonpaisteessa

Tänään aloitin sitten sen siksak-seuruutuksen. Eihän se minun  kävely ihan täydellistä siksakkia ole, mutta ideana toimii aika hyvin. Neron kontakti pysyi aika hyvin koko ajan kun se joutui vahtimaan minun suunnan vaihdoksia. Ymmärrän siis itsekin idean. Tuntui aika mukavalta kun Nero jaksoi pitää kontaktia niin hyvin.
Joku takapakkikin meille on tullut, nimittäin liikkeestä maahan menossa. Tehtiin liikkeestä maahan meno-treeniä ja Nero oli kuin ei olisi tajunnutkaan mistä on kyse. Oli siis pakko ottaa harjoittelussa taaksepäin ja tehdä ihan helpotettuja maahanmenoja. Pitää siis vahvistaa maahanmenokäskyä. Toisaalta ihan opettavaista, että takapakkeja tulee, niin huomaa ettei mikään liike ole varma, vaan aina tarvitsee muistutusta ja vahvistusta. Eli iloisella mielellä vaan lisää treenausta.

Oman treeniporukan harkat

Mitä jäi mieleen tämän päivän treeneistä.
Minun pitää opetella siksak-kävelyä, että kontakti paranee. =D Niin ja tehdä muutenkin kaikenlaisia käännöksiä ja äkkipysähdyksiä. Kunhan omat jalat ja aivot toimisivat yhteispelillä, niin siksak-kävelykin luonnistuisi. Treeniä vaan silläkin saralla.
Luoksentuloa treenailtiin myös. Neroa on muistuteltava kauniista luoksetulosta. Meinasi kaarrokset venyä liian pitkiksi. Onneksi muutama muistutus korjasi tilannetta.
Porukalla treenaaminen on aina mukavaa. Saa suoraa palautetta ja muut osaa kiinnittää huomiota ohjaajan ja koiran liikkeisiin. Yksin treenatessa on vaikea nähdä omia eleitään. Varsinkin minulla on paha tapa käyttää huomaamattani käsiäni, sormiani, pään liikkeitä ja vartalon kiertoja ihan liikaa, niin ja väärissä paikoissa.
Onneksi Nero on innokas ja nopeaoppinen koira. Koiran luonne antaa aika paljon anteeksi ohjaajan oppimisvaikeuksia. =D

Omien mietteiden vahvistamista

Tänään tehtiin luoksetulotreeniä metsälenkillä. Otin pitkältä matkalta ja lyhyeltä matkalta. Tein jopa niin kaukaa, että Nero ei nähnyt minua mutkan takaa. Halusin varmistusta sille, että luokkatreeneissä Neron luoksetulo oli todella epätyypillinen suoritus meiltä. Nero teki tänään aika hienoja luoksetuloja kaukaakin ja kovalla vauhdilla eikä se tehnyt suurta kaarrosta minun takana. Eli en hätäile ainakaan vielä luoksetulon kanssa.
Teimme myös ihan kontaktitreeniä ja mikäs sen parempi häiriö olisikaan kuin toiset koirat. Ohi meni kolme eri koiraa ja sain pidettyä Neron aika hyvin kontaktissa. Siitä tulikin sitten superpalkka.
Kotimatka otettiin taas hihnaseuraamista ja kontakteista annoin palkkaa.
Minun on pakko yrittää laittaa ylös näitä treenejä ahkerasti, että saisin jonkunlaista tolkkua omista ajatuksistani. Täytyy pitää jotkut tavoitteet koko ajan mielessä, että edistystä tapahtuu. Seuraava tavoite on siis möllikisat. Käyn siellä sillä ajatuksella, että hauskaa sen olla pitää ja palkkaan koiraa vaikka joka välissä jos siltä tuntuu.

Luokkatreenit 26.3.2011

http://www.youtube.com/watch?v=6ZCpWNFE9-Q

Videoiden purku ja analysointi tehty 8.4.2011

NERO

Huomioita suorituksista:

Seuraamisessa kontakti kaipaa lisää vahvuutta, käännöksissä tekniikkaa vahvistettava-> Yliharjoittelua kontaktiin/häiriöharjoitukset, käännöstekniikka erillisinä harjoituksina. Tiedosta oman liikkumisen epävarmuus ja karsittavat maneerit; videoi, vaadi kommentteja.

Liikkeestä maahanmeno; ohjaaja hidastaa, maahanmeno hidas, hieman vino.-> Vahvista peruskäsky & lisää halukkutta palkkauksella.

Luoksetulon loppuperusasento; yliharjoittele perusasentoa varmemmaksi eri etäisyyksiltä, vahvista mielikuvaa palkkauksen avulla.

Liikkeiden välistä palkitsemista hillittävä; mieti ja luo koiralle vahva, hillitympi kisarutiini, jossa myös kisapalkkaus osana; kinnitä huomiota myös liikkeiden väliseen hallintaan ja siirtymisiin. Mieti koesuoritukseen valmistautumista, testaa eri vaihtoehtoja; tee itselle ”ohjeet” koepäivälle muistin tueksi.

Paljon on parannettavaa, mutta kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen suoritukseen. Ympäristö oli vaativa ja hajuja oli paljon.

Kevätaurinko paistaa

Tänään oli ihan loistava ulkoilukeli ja kävinpä katsastamassa lähellä sijaitsevan koulun kentän tilanteen. Kenttä oli sulanut ja oli mukavan kuiva hiekkakin. Käytiin ensin metsälenkillä ja palattiin koulun kentälle treenailemaan tokoa.
Aluksi otettiin vapaana seuraamista, että Nero pääsi työvireeseen. Seuraamisen jälkeen aloimme hiomaan liikkeestä seisomista ihan alkeilla, koska Neron pysähtyminen on ollut melko epävarman oloista. Helpoista asioista palkkaaminen antoi Nerolle enemmän intoa ja onnistumisen kokemuksia. Tein sitten muutamia onnistuneita vaikeutettuja pysähdyksiä. En halunnut liikaa jauhaa yhdellä kertaa samaa asiaa, että homman hauskuus säilyy.
Muutamia liikkeestä maahan menoja tehtiin ja lopetettiin senkin liikkeen treenaaminen onnistuneisiin suorituksiin.
Itseäni kouliakseni harjoiteltiin vielä rauhallisia käännöksiä ja palkkasin koiraa hyvistä perusasennoista.
Kotimatka mentiinkin sitten hihnaseuraamista ja palkkasin kontakteista.
Kun päästiin kotiin palkkasin Neroa vielä frisbeen heittelyllä, koska se rakastaa sitä.
Kaiken kaikkiaan tämän päivän treeneistä jäi ihan hyvä fiilis, koska Nero tykkää hommasta. Koulun kentän vierellä leikki lapsia eikä se edes kiinnittänyt huomiotaan niihin. Oma osaamattomuus vaan tuntuu joskus rasittavalta, mutta onneksi on treenikavereita, joilta saa vinkkejä ja neuvoja. Seuraamisen treenaaminen on varsinkin sellainen, missä tarvitsisi useammin jonkun naksuttelemaan silloin kun kontakti ja asento on oikein.

Bloggailua

Vihdoin ja viimein sain aloitettua tämän blogin tekemisen. Kauan sitä jahkailin, mutta lopulta sain sen aikaiseksi. Ajatuksena olisi kirjata tänne itselleni ylös minun ja Neron treenailuista, että paremmin muistaisin missä mennään ja miten pitäisi edetä. Itse olen aika huono valokuvaaja, mutta onneksi sain ystävältäni luvan laittaa hänen ottamiaan kuvia tänne blogia piristämään. Kiitos Suvi!

Sitten siitä treenailusta. Lähes koko viime viikko meni treenitaukoa pidellessä, koska Nerolla oli kurkunpään tulehdus. Tällä viikolla ollaankin yritetty olla ahkeria. Tiistaina oli omat treenit ja torstaina kävimme ystävien kanssa treenailemassa koulun kentällä. Vapaana seuraaminen on paljon parempaa kuin hihnassa seuraaminen ja hihnaseuraamista onkin otettava nyt paljon lyhyissä pätkissä.
Liikkeestä seisominen on hieman epävarmaa, vaikka koira kyllä tietää mitä sen pitää tehdä. Minä itse olen se joka hiimailee ja hidastelee ja se aiheuttaa koiralle epävarmuutta. Nyt vaan hieman takapakkia liikkeestä seisomiseen ja palataan hetkeksi takaisin alkeistreeniin.
Käännöksiin minun pitää kiinnittää huomiota ja treenata selkeitä ja napakoita, mutta ei liian nopeita käännöksiä.
Omasta mielestäni juoksuosuus on parantunut huomattavasti.
Luoksetulossa Nerolla on onneksi vauhtia, mutta tulee liian suurella kaarella perusasentoon, mikä on nyt uusi työstettävä asia.
Kotitreeniä tehdään lähes joka päivä. Pakkohan niitä taukopäiviäkin on pitää, koska elämässä on sellaisia tilanteita, että treenaamiset jää väkisinkin väliin. Kevät on jo pitkällä ja ulkokentät kuivuvat. Mukavaa kun pian voi treenata ulkona kuraamatta itseään ja koiraa.